Nettideittailu, lentolippujen ostaminen verkossa ja kasinoilla pelaaminen ilman tiliä onnistuvat ilman pelkoa nettihuijauksista, kun seuraat tässä artikkelissa annettuja vinkkejä.
Erilaisia nettihuijauksia
Rakkaushuijaukset, huijaussivustot, nettikauppahuijaukset ja esimerkiksi laskutushuijaukset ovat erilaisia nettihuijauksia.
Rakkaushuijauksissa on kyse siitä, että netissä tavattu henkilö osoittaa sinuun suurta romanttista kiinnostusta. Kun hän on voittanut luottamuksesi, käykin ilmi, että hän on äkillisessä rahapulassa. Hänen varansa ovat esimerkiksi ulkomaisella tilillä, ja hän tarvitsee sinun rahojasi päästäkseen hakemaan rahansa toiselta puolelta maailmaa – tai jotain vastaavaa. Huijari tekee kaikkensa saadakseen sinulta rahaa, tai päästäkseen käsiksi pankkitietoihisi.
Rakkaushuijari on myös voinut saada sinut lähettämään intiimejä kuvia tai videoita, joita hän käyttää kiristääkseen sinulta rahaa.
Olet myös saattanut saada kalasteluviestin, mikä on vienyt sinun pankin sivua muistuttavalla nettisivustolle. Tarkoituksena on saada varastettua pankki- ja henkilötietosi. Nettikauppahuijaus on tyypillisimmillään sitä, että sinulle myydään tuote, mitä ei koskaan lähetetä (koska laukkua, muumimukia tai esimerkiksi hääpukua ei ollut olemassakaan). Sinua saatetaan yrittää huijata ostamaan myös osakkeita, arvometalleja tai esimerkiksi kryptovaluuttaa. Tällaisia huijauksia kutsutaan sijoitushuijauksiksi. Laskutushuijaus tarkoittaa usein sitä, että sinua pyydetään maksamaan jokin toistuva maksu jatkossa uudelle tilinumerolle. Tosiasiassa tilinumero ei ole palveluntarjoajasi, vaan huijarin hallitsema.
Miten välttää nettihuijaukset?
Tässä vinkkejä siihen, miten voit pysyä paremmassa turvassa nettihuijauksilta.
1. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta
Maalaisjärki saattaa unohtua, kun tapaa netissä jonkun ihan tyypin – tai jos saa ”vain sinulle” varatun, loistavan tarjouksen.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä vanha viisaus: jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.
Ole erityisen varovainen, jos sinua pyydetään pitämään kiirettä ostopäätöksen kanssa, tai jos sinua kielletään jakamasta tietoa muille. Huijarit luottavat siihen, että kiirehtiminen estää kohdetta saamasta ”toisia ajatuksia” – eli huomaamasta katalaa juonta.
Jos nettideitti tai myyjä kieltää sinua kertomasta asiasta muille, ei hänellä taida olla puhtaat jauhot pussissa.
Nettiostoksilla kannattaakin suosia kotimaisia myyjiä ja verkkokauppoja, jotta mahdolliset ongelmat olisi helpompi ratkaista. Tarkista mahdollisuuksien mukaan myyjän saamat arviot ja käytä luottokorttia maksamiseen. Tarkasta myös se, että maksamiseen käytetty nettiyhteys on turvallinen – suosi pankkiasioinnissa omaa mobiililaajakaistaa avointen WLAN-verkkojen sijaan.
2. Seuraa tilejäsi – myös sosiaalisen median tilejä
Vaikka sinulla ei olisi syytä uskoa tulleesi huijatuksi, tarkasta pankkitilisi ja luottokorttisi tapahtumat säännöllisesti. Tarkasta myös mahdolliset tilisi nettikasinoilla ja sosiaalisessa mediassa. Jos havaitset jotain epäilyttävää, tee siitä heti ilmoitus. On parempi toimia liian aikaisin kuin liian myöhään!
Muistathan myös sen, etteivät oikeat pankkivirkailijat koskaan kyse arkaluontoisia tietoja puhelimitse tai sähköpostitse. Soittaja voi olla valepankkivirkailija, tai vaikka valepoliisi.
3. Turvaa tietosi
Turvaa tietosi pitämällä käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja verkkopankkitunnuksesi hyvässä jemmassa, mieluiten useammassa.
Hävitä saamasi laskut takassa tai paperisilppurilla. Ole erityisen tarkka hävittäessäsi vanhaa pankki- tai luottokorttia.
Kannattaa investoida myös lukolliseen postilaatikkoon, jotta arkaluontoiset tiedot pysyisivät paremmin salassa. Suosi sähköistä asiointia aina kun mahdollista, eli tilaa e-laskuja ja siirrä palkkakuittisi verkkopalkkapalveluun. Paperipostin minimoiminen on myös ekoteko.
Mieti myös sitä, mitä jaat sosiaalisessa mediassa. Melkein mitä vain voi käyttää tietojen kalasteluun ja/tai väärän henkilöllisyyden luomiseen.
4. Ilmoita kaikista huijausyrityksistä
Vaikka olisit välttynyt huijarin kynsiltä, ilmoita kaikista huijausyrityksistä poliisille. Ilmoituksesi voi auttaa saamaan huijarin kiinni, ja näin pelastat muita ihmisiä nettihuijauksilta.
Jos koet, että sinulla on normaalia suurempi riski joutua identiteettivarkauden uhriksi, voit pienentää sinusta saatavien tietojen määrää tekemällä maistraattiin tietojenluovutuskiellon. Näin vain viranomaiset pääsevät käsiksi tietoihisi.
5. ”1234” ei ole hyvä salasana
”1234” ei ole hyvä salasana, ei myöskään kissan nimi, oma syntymävuosi tai jokin muu yhtä ilmeinen numero- ja kirjainyhdistelmä. Todella moni käyttää aina samaa salasanaa – vuodesta toiseen ja kaikissa eri palveluissa. Tässä on suuri tietoturvariski.
Suunnittele hyvät salasanat (erilainen jokaiseen asiointipalveluun), uusi ne säännöllisesti äläkä paljasta niitä kenellekään. Suosi kaksinkertaista kirjautumista aina, kun se on mahdollista. Kaksinkertainen kirjautuminen vaatii oikean salasanan lisäksi koodin toisesta laitteesta – oletkin jo varmasti päässyt tutustumaan tähän verkkopankkiasi käyttäessäsi.
